03 lokakuuta 2011

Movie Monday #19 - Pelottaako?

Pidätät hengitystäsi, puristat tyynyä sylissäsi tai kaivaudut puolisosi kainaloon, suljet silmäsi ja äänen kuuluessa avaat ne kuitenkin. Et osaa päättää katsotko vai etkö. Sinua pelottaa..



Jokaisella meistä on omat demonimme, jokin asia jota pelkäämme. Oletko sinä löytänyt sen jo, elokuvista? Onko olemassa kauhuelokuvaa joka on tuonut sinulle painajaisia? Jokin elokuva/elokuvahahmo jota ajatellessakin käsikarvasi nousevat pystyyn?

26 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Omaa blogia ei ole, mutta jossakin kommenttiosuudessa luin, että on ihan ok myös osallistua kommenteissa. Kauhuelokuvissa ainoastaan Paranormal Activity tuli sinä yönä uniini, kun elokuvan näin, mutta se ei ole SE asia, mikä minut on traumatisoinnut. Tämän näin ensimmäisen kerran lapsuudessani ollessani kuuden vanha ja nytten 20 vuotta myöhemmin tämä olento vierailee edelleen ahkeraan unissani aiheuttamassa sydänhalvausta ja totaalisen pelkotiloja. Tämä olento on Muumien Mörkö ja trauman aiheuttaja on se Tiuhti ja Viuhti- jakso, missä Nipsu on lähdössä kotiinsa Muumitalosta ja astuu ulos ovesta ja näkee silmäkulmastaan, että joku seisoo oven vieressä...
    JL

    VastaaPoista
  3. JL, kommentiboksissa voi toki osallistua myös! :) Ja hyvä valinta, muistan miten Mörkö vei multakin yöunet pitkäksi aikaa o___O Enää tosin ei.

    VastaaPoista
  4. Upea tuo kuva, tykkään! Olen kauhuelokuvien ystävä. En suoranaisesti pelkää, mutta eniten järkyttää ns. kauhu, joka voisi olla todellista. Esim. Saha-elokuvat ovat aika kauhistuttavia siksi, että periaatteessa sellainen olisi mahdollista (vaikkakin käytännössä aika hankala toteuttaa).

    VastaaPoista
  5. Vastaan tähän nyt vain kommenttimuodossa ja kyseessä ei kenties ole se pelottavin demoni, saatikka kauhistuttavin muisto, mutta se on ainakin lievästi hauska (no ei nyt oikeastaan.)

    Muksuna, asuessani vielä vanhempieni luona, huoneeni ikkunasta avautui näkymä metsään. Jos satuin tulemaan huoneeseeni yön pimeydessä, niin kuljin aina seinänviertä pitkin sulkemaan verhot. Sillä mielikuvitukseni väitti minulle Jason Voorheesin seisovan ikkunan takana, metsän laidassa ja tällä tavoin en ollut suoraan tulilinjalla.

    VastaaPoista
  6. http://maryihmemaassa.wordpress.com/2011/10/10/zombies-clowns-ghosts-whatever-rocks-your-boat/ ..

    VastaaPoista